Sa ihmiset

Videopeli jonka tarkoituksena on antaa masentuneille työkaluja pt2

2020.05.21 22:11 K1mpp4 Videopeli jonka tarkoituksena on antaa masentuneille työkaluja pt2

Hei! Kim Kupiainen taas täällä!
https://www.youtube.com/watch?v=YwalVTJV5LY
Tehtiin koulussa peli jonka tarkoituksena on antaa masentuneille ihmisille työkaluja käsitellä masennustaan paremmin.
Peliä oli todella mielenkiintoista tehdä, ja olenkin kiitollinen siitä että päästiin tähän pisteeseen meidän 12 henkisen tiimin kanssa. Me ollaan työstetty tätä aktiivisesti noin 3,5 kuukautta, 3 päivää viikossa. Uskoisinkin että jos tälle projektille löytyy jatkoa ja rahoitusta, saataisiin vuodessa jo jotain todella arvokasta pihalle.
Tie tähän ei ollut helppo, on ollut koronaviruksen tulo, etätöihin opettelu ja kaikkea muuta mikä on vaikuttanut siihen, miltä peli näyttää tänään. Mutta silti mun on pakko sanoa, tämä on ollut paras ja mielenkiintoisin projekti tähän asti. Seuraavaa projektia odotellessa.
Käykää kurkkaamassa traileri ja ladatkaa peli itsellenne ilmaiseksi. Testatkaa ja antakaa palautetta.
Erityiskiitos meidän testaajille, mentoreille ja psykoterapeutti Kirsti Pyhäluoto-Keräselle. Takki on auki ja kyyneleet valuu. Tämä on ainakin toistaiseksi tässä.Kiitos myös finland ja suomi ja varsinkin ne ihmiset jotka lähtivät mukaan tukemaan matkaamme pelinkehityksen parissa.
submitted by K1mpp4 to Suomi [link] [comments]


2019.12.30 21:46 TunturiTiger Theodore Kaczynski. Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus.

Vapauden luonne
93- Aiomme osoittaa, ettei teollis-teknologista yhteiskun­taa voi uudistaa estämällä sitä kaventamasta inhimillistä vapautta. Mutta koska "vapaus" on sana, joka voidaan tul­kita monin tavoin, on ensin tehtävä selväksi, millaista va­pautta tarkoitamme.
94- "Vapaudella" tarkoitamme mahdollisuutta suoriutua vallan prosessista, tavoitella todellisia päämääriä korvike­toimintojen keinotekoisten päämäärien asemesta, ilman kenenkään, etenkään minkään laajan organisaation väliin­tuloa, manipulaatiota tai valvontaa. Vapaus tarkoittaa olemassaolon, elämän ja kuoleman kysymysten hallintaa (joko yksilönä tai pienen ryhmän jäsenenä); ruuan, vaatetuksen, suojan ja puolustautumisen mitä tahansa ympäristön tuo­maa uhkaa vastaan. Vapaus tarkoittaa valtaa: ei toisten ih­misten, vaan omien elinolosuhteiden yli. Vapautta ei ole, jos kaikilla muilla (etenkin jollakin laajalla organisaatiol­la) on valta yksilön yli, riippumatta siitä, kuinka hyväntahtoisesti, suvaitsevaisesti tai sailivasti tätä valtaa harjoite­taan. On tärkeää, ettei vapautta sekoiteta pelkkään salli­vuuteen.
95- Sanotaan, että yhteiskuntamme on vapaa, koska meil­lä on tietty määrä perustuslaissa taattuja oikeuksia. Mut­ta ne eivät ole niin tärkeitä kuin miltä näyttävät. Henki­lökohtaisen vapauden astetta säätelevät enemmän yhteis­kunnan taloudelliset ja teknologiset rakenteet kuin sen lait ja hallitusmuoto. Useimmat Uuden Englannin intiaaniheimot olivat monarkioita, ja monia Italian renessanssikau­punkeja hallitsivat diktaattorit. Mutta kun lukee kirjalli­suutta näistä yhteiskunnista, saa vaikutelman että ne sal­livat paljon suuremman henkilökohtaisen vapauden kuin meidän yhteiskuntamme. Osaksi tämä johtui siitä, että niillä ei ollut tehokkaita mekanismeja hallitsijan tahdon toteuttamiseksi. Niillä ei ollut nykyaikaisia, hyvin organi­soituja poliisivoimia, nopeaa pitkän matkan kommunikaa­tioverkostoa, valvontakameroita, kansiokaupalla tietoa ta­vallisten kansalaisten elämästä. Näin valtaa oli suhteelli­sen helppo vältellä.
96- Esimerkiksi lehdistönvapautta pidetään yhtenä pe­rustuslaillisista oikeuksistamme. Emme todellakaan halua tyrmätä sitä suoraan: se on erittäin tärkeä vallan keskitty­mistä rajoittava väline, joka estää poliittisen vallan käyttä­jiä toimimasta julkisuudessa törkeästi. Mutta tavallisella kansalaisella on yksilötasolla hyvin vähän käyttöä lehdis­tönvapaudelle. Joukkotiedotusvälineitä kontorolloivat suu­relta osin laajat organisaatiot, jotka ovat osa järjestelmää. Kuka tahansa jolla on hiukan rahaa, voi painattaa jotakin, tai julkaista sen internetissä tai jossakin muualla, mutta hänen sanottavansa hukkuu median syytämään materiaa­litulvaan, eikä sillä ole käytännön merkitystä. Yhteiskun­taan vaikuttaminen sanallisesti on siis lähes mahdotonta useimmille yksilöille ja pienryhmille. Otetaan itsemme esi­merkiksi. Jos emme olisi ikinä tehneet mitään väkivaltais­ta ja luovuttaneet tämän kirjoituksen kustantajalle, sitä ei todennäköisesti olisi julkaistu. Jos se olisi julkaistu, se ei todennäköisesti olisi kiinnittänyt kovin monen lukijan huo­miota, koska on paljon kivempaa katsoa viihdettä televi­siosta kuin lukea kuivakkaa esseetä. Vaikka tämä kirjoitus olisi saanut paljon lukijoita, useimmat heistä olisivat pian unohtaneet lukemansa median syytämään materiaali­tulvaan. Saadaksemme äänemme yleisön kuuluviin ja jät­tääksemme ehkä pysyvän vaikutuksen, meidän on täytynyt tappaa ihmisiä.
97- Perustuslailliset oikeudet ovat käyttökelpoisia tiet­tyyn pisteeseen saakka, mutta ne eivät takaa juuri muuta kuin sen, mitä voisi kutsua porvarilliseksi vapauskäsityk­seksi. Porvarillisen käsityksen mukaan "vapaa" ihminen on lähinnä sosiaalisen koneiston osa, ja hänellä on vain tietty määrä säädettyjä ja rajoitettuj a vapauksia: vapauksia, joi­den on tarkoitus palvella pikemminkin sosiaalisen koneis­ton kuin yksilön tarpeita. Niinpä porvariston "vapaalla" ih­misellä on taloudellinen vapaus, koska se tukee kasvua ja edistystä; hänellä on sananvapaus, koska julkinen kritiik­ki hillitsee poliittisten johtajien väärinkäytöksiä; hänel­lä on oikeus puolueettomaan oikeudenkäyntiin, koska hä­nen vangitsemisensa vallanpitäjien päähänpistosta olisi pahaksi järjestelmälle. Tämä oli Simon Bolivarin käsitys. Hänen mielestään ihmiset ansaitsivat vapauden vain jos he käyttivät sitä (porvariston käsitysten mukaisen) edis­tyksen ajamiseen. Muut porvarilliset ajattelijat ovat omak­suneet samanlaisen käsityksen vapaudesta pelkkänä kei­nona kollektiivisten päämäärien ajamiseen. Chester C. Ta­nin "Chinese Political Thought in the Twentieth Century'', sivu 202, selittää Kuomintang-johtaja Hu Han-minin filo­sofiaa: ''Yksilölle annetaan oikeuksia, koska hän on yhteis­kunnan jäsen ja hänen yhteisöelämänsä vaatii sellaisia oi­keuksia." Yhteisöllä Hu tarkoitti koko kansallista yhteis­kuntaa. Ja sivulla 259 Tan kertoo, että Carsum Changin (Chang Chun-mai, Kiinan Valtiososialistisen Puolueen joh­taja) mukaan vapautta tulisi käyttää valtion ja koko kansa­kunnan etujen mukaisesti. Mutta mitä vapautta on sellai­nen, jota voi käyttää vain jonkun toisen määrittelemällä ta­valla? Meidän käsityksemme vapaudesta ei ole sama kuin Bolivarin, Hun, Changin tai muiden porvarillisten teoreetikoiden. Näiden teoreetikoiden ongelma on, että he ovat ot­taneet sosiaalisten teorioiden kehittämisen ja soveltamisen korviketoiminnokseen. Siksi teoriat palvelevat enemmän teoreetikoiden tarpeita kuin kenenkään, joka on tarpeeksi huono-onninen elääkseen näiden teorioiden mukaisessa yhteiskunnassa.
98- On tehtävä vielä yksi huomio tässä kappaleessa: ei pi­täisi olettaa, että ihmisellä on tarpeeksi vapautta vain sik­si, että hän sanoo niin. Osaksi vapautta rajoittaa psykolo­ginen kontrolli, jota ihmiset eivät tiedosta, ja sitäpaitsi mo­nien ihmisten käsityksiä vapaudesta hallitsevat pikemmin­kin sosiaaliset tottumukset kuin heidän todelliset tarpeen­sa. On esimerkiksi luultavaa, että monet läpisosiaalistu­neet vasemmistolaiset sanoisivat, että useimmat ihmiset, myös he itse, ovat pikemminkin liian vähän kuin liikaa so­siaalistuneita. Kuitenkin läpisosiaalistunut vasemmistolai­nen maksaa kovan psykologisen hinnan korkeasta sosiaa­listumisestaan.
Löysin tosiaan Ylilaudalta Unabomberin suomennetun manifeston. Ohessa luku jota olen täälläkin siteerannut.
https://docplayer.fi/13023145-Theodore-kaczynski-teollinen-yhteiskunta-ja-sen-tulevaisuus-suomennos-ja-esipuhe-timo-hannikainen.html
submitted by TunturiTiger to Suomi [link] [comments]


2015.07.20 19:35 kielioppilas Recognise the written language challenge

Apart from speaking multiple languages, one skill can be very important as well, and it is recognising what language a text/speech is. I'm going to post the universal declaration of human rights 55 languages, and you have to guess which language is which. I chose this text because it's one of the most translated texts in the world. Don't Google or look online and don't read the comments before submitting your own answers as a comment.
  1. All human beings are born free and equal in dignity and rights. They are endowed with reason and conscience and should act towards one another in a spirit of brotherhood.
  2. Todos los seres humanos nacen libres e iguales en dignidad y derechos y, dotados como están de razón y conciencia, deben comportarse fraternalmente los unos con los otros.
  3. Tous les êtres humains naissent libres et égaux en dignité et en droits. Ils sont doués de raison et de conscience et doivent agir les uns envers les autres dans un esprit de fraternité.
  4. Alla människor äro födda fria och lika i värde och rättigheter. De äro utrustade med förnuft och samvete och böra handla gentemot varandra i en anda av broderskap.
  5. Bonke abantu bazalwa bekhululekile belingana ngesithunzi nangamalungelo. Bahlanganiswe wumcabango nangunembeza futhi kufanele baphathane ngomoya wobunye.
  6. Усе людзi нараджаюцца свабоднымi i роўнымi ў сваёй годнасцi i правах. Яны надзелены розумам i сумленнем i павiнны ставiцца адзiн да аднаго ў духу брацтва.
  7. Bütün insanlar hür, haysiyet ve haklar bakımından eşit doğarlar. Akıl ve vicdana sahiptirler ve birbirlerine karşı kardeşlik zihniyeti ile hareket etmelidirler.
  8. Tout moun fèt lib, egal ego pou diyite kou wè dwa. Nou gen la rezon ak la konsyans epi nou fèt pou nou aji youn ak lot ak yon lespri fwatènite.
  9. 'Ολοι οι άνθρωποι γεννιούνται ελεύθεροι και ίσοι στην αξιοπρέπεια και τα δικαιώματα. Είναι προικισμένοι με λογική και συνείδηση, και οφείλουν να συμπεριφέρονται μεταξύ τους με πνεύμα αδελφοσύνης.
  10. Alle Menschen sind frei und gleich an Würde und Rechten geboren. Sie sind mit Vernunft und Gewissen begabt und sollen einander im Geist der Brüderlichkeit begegnen.
  11. Të gjithë njerëzit lindin të lirë dhe të barabartë në dinjitet dhe në të drejta. Ata kanë arsye dhe ndërgjegje dhe duhet të sillen ndaj njëri tjetrit me frymë vëllazërimi.
  12. Mayma yvypóra ou ko yvy ári iñapytl'yre ha eteîcha dignidad ha derecho jeguerekópe; ha ikatu rupi oikuaa añetéva ha añete'yva, iporâva ha ivaíva, tekotevê pehenguéicha oiko oñondivekuéra.
  13. Bсички хора се раждат свободни и равни по достойнство и права. Tе са надарени с разум и съвест и следва да се отнасят помежду си в дух на братство.
  14. دفعہ ۱: تمام انسان آزاد اور حقوق و عزت کے اعتبار سے برابر پیدا ہوئے ہیں۔ انہیں ضمیر اور عقل ودیعت ہوئی ہے۔ اس لئے انہیں ایک دوسرے کے ساتھ بھائی چارے کا سلوک کرنا چاہئے۔
  15. Tuti i essari Umani nasse liberi e uguałi in teła dignità e diriti. I xe dotai de rax ón e de cosiensa e i gà da agir cò spirito de fraternità lun verso l'altro.
  16. Watu wote wamezaliwa huru, hadhi na haki zao ni sawa. Wote wamejaliwa akili na dhamiri, hivyo yapasa watendeane kindugu.
  17. Gizon-emakume guztiak aske jaiotzen dira, duintasun eta eskubide berberak dituztela; eta ezaguera eta kontzientzia dutenez gero, elkarren artean senide legez jokatu beharra dute.
  18. Ang lahat ng tao'y isinilang na malaya at pantay-pantay sa karangalan at mga karapatan. Sila'y pinagkalooban ng katwiran at budhi at dapat magpalagayan ang isa't isa sa diwa ng pagkakapatiran.
  19. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
  20. همهٔ افراد بشر آزاد به دنیا می‌آیند و حیثیت و حقوقشان با هم برابر است، همه اندیشه و وجدان دارند و باید در برابر یکدیگر با روح برادری رفتار کنند.
  21. सभी मनुष्यों को गौरव और अधिकारों के विषय में जन्मजात स्वतन्त्रता और समानता प्राप्त हैं। उन्हें बुद्धि और अन्तरात्मा की देन प्राप्त है और परस्पर उन्हें भाईचारे के भाव से बर्ताव करना चाहिए।
  22. Alle minsken wurde frij en gelyk yn weardigens en rjochten berne. Hja hawwe ferstân en gewisse meikrigen en hearre har foar inoar oer yn in geast fan bruorskip te hâlden en te dragen.
  23. Всі люди народжуються вільними і рівними у своїй гідності та правах. Вони наділені розумом і совістю і повинні діяти у відношенні один до одного в дусі братерства.
  24. Aadanaha dhammaantiis wuxuu dhashaa isagoo xor ah kana siman xagga sharafta iyo xuquuqada Waxaa Alle (Ilaah) siiyay aqoon iyo wacyi, waana in qof la arkaa qofka kale ula dhaqmaa si walaaltinimo ah.
  25. Vsi ljudje se rodilo svobodni in imajo enako dostojanstvo in enake pravice. Obdarjeni so z razumom in vestjo in bi morali ravnati grug z grugim kakor bratje.
  26. Все люди рождаются свободными и равными в своем достоинстве и правах. Они наделены разумом и совестью и должны поступать в отношении друг друга в духе братства.
  27. Toate fiinţele umane se nasc libere şi egale în demnitate şi în drepturi. Ele înzestraţe cu raţiune şi conştiinţă şi trebuie să se comporte unii faţă de altele în spiritul fraternităţii.
  28. Tukuy kay pachaman paqarimujkuna libres nasekuntu tukuypunitaj kikin obligacionesniycjllataj, jinakamalla honorniyojtaj atiyniyojtaj, chantaqa razonwantaj concienciawantaj dotasqa kasqankurayku, kawsaqe masipura jina, tukuy uj munakuyllapi kawsakunanku tian.
  29. Cвa људскa бићa рaђajу сe слoбoднa и jeднaкa у дoстojaнству и прaвимa. Oнa су oбдaрeнa рaзумoм и свeшћу и трeбajeдни прeмa другимa дa пoступajу у духу брaтствa.
  30. Aw human sowels is born free and equal in dignity and richts. They are tochered wi mense and conscience and shuld guide theirsels ane til ither in a speirit o britherheid.
  31. Všetci ľudia sa rodia slobodní a sebe rovní , čo sa týka ich dostojnosti a práv. Sú obdarení rozumom a majú navzájom jednať v bratskom duchu.
  32. Kõik inimesed sünnivad vabadena ja võrdsetena oma väärikuselt ja õigustelt. Neile on antud mõistus ja südametunnistus ja nende suhtumist üksteisesse peab kandma vendluse vaim.
  33. Alle menslike wesens word vry, met gelyke waardigheid en regte, gebore. Hulle het rede en gewete en behoort in die gees van broederskap teenoor mekaar op te tree.
  34. Todos os seres humanos nascem livres e iguais em dignidade e em direitos. Dotados de razão e de consciência, devem agir uns para com os outros em espírito de fraternidade.
  35. Wszyscy ludzie rodzą się wolni i równi pod względem swej godności i swych praw. Są oni obdarzeni rozumem i sumieniem i powinni postępować wobec innych w duchu braterstwa.
  36. Totes los èssers umans naisson liures e egals en dignitat e en dreches. Son dotats de rason e de consciéncia e se devon comportar los unes amb los autres dins un esperit de fraternitat.
  37. Alle mennesker er født frie og med samme menneskeverd og menneskerettigheter. De er utstyrt med fornuft og samvittighet og bør handle mot hverandre i brorskapets ånd.
  38. Batho ka moka ba belegwe ba lokologile le gona ba na le seriti sa go lekana le ditokelo. Ba filwe monagano le letswalo mme ba swanetše go swarana ka moya wa bana ba mpa.
  39. Il-bnedmin kollha jitwieldu ħielsa u ugwali fid-dinjità u d-drittijiet. Huma mogħnija bir-raġuni u bil-kuxjenza u għandhom iġibu ruħhom ma' xulxin bi spirtu ta' aħwa.
  40. Semua manusia dilahirkan bebas dan samarata dari segi kemuliaan dan hak-hak. Mereka mempunyai pemikiran dan perasaan hati dan hendaklah bertindak di antara satu sama lain dengan semangat persaudaraan.
  41. Minden. emberi lény szabadon születik és egyenlő méltósága és joga van. Az emberek, ésszel és lelkiismerettel bírván, egymással szemben testvéri szellemben kell hogy viseltessenek.
  42. All Mënsch kënnt fräi a mat deer selwechter Dignitéit an dene selwechte Rechter op d'Welt. Jiddereen huet säi Verstand a säi Gewësse krut an soll an engem Geescht vu Bridderlechkeet denen anere géintiwwer handelen.
  43. يولد جميع الناس أحراراً متساوين في الكرامة والحقوق، وقد وهبوا عقلاً وضميراً وعليهم أن يعامل بعضهم بعضاً بروح الإخاء.
  44. Tots els éssers humans neixen lliures i iguals en dignitat i en drets. Són dotats de raó i de consciència, i han de comportar-se fraternalment els uns amb els altres.
  45. 人人生而自由,在尊严和权利上一律平等。他们赋有理性和良心,并应以兄弟关系的精神相对待。
  46. Genir pawb yn rhydd ac yn gydradd â'i gilydd mewn urddas a hawliau. Fe'u cynysgaeddir â rheswm a chydwybod, a dylai pawb ymddwyn y naill at y llall mewn ysbryd cymodlon.
  47. Alle mensen worden vrij en gelijk in waardigheid en rechten geboren. Zij zijn begiftigd met verstand en geweten, en behoren zich jegens elkander in een geest van broederschap te gedragen.
  48. Tutti gli esseri umani nascono liberi ed eguali in dignità e diritti. Essi sono dotati di ragione e di coscienza e devono agire gli uni verso gli altri in spirito di fratellanza.
  49. すべての人間は、生まれながらにして自由であり、かつ、尊厳と権利と について平等である。人間は、理性と良心とを授けられており、互いに同 胞の精神をもって行動しなければならない。
  50. Omnes homines liberi aequique dignitate atque juribus nascuntur. Ratione conscientiaque praediti sunt et alii erga alios cum fraternitate se gerere debent.
  51. Visi cilvèki piedzimst brìvi un vienlìdzìgi savâ paøcieðâ un tiesìbâs. Viði ir apveltìti ar saprâtu un sirdsapziðu, un viðiem jâizturas citam pret citu brâlìbas garâ.
  52. Барлыќ адамдар тумысынан азат жѕне ќадір-ќасиеті мен кђќыќтары тењ болып дџниеге келеді. Адамдарѓа аќыл-парасат, ар-ождан берілген, сондыќтан олар бір-бірімен туыстыќ, бауырмалдыќ ќарым-ќатынас жасаулары тиіс.
  53. Hemû mirov azad û di weqar û mafan de wekhev tên dinyayê. Ew xwedî hiş û şuûr in û divê li hember hev bi zihniyeteke bratiyê bilivin.
  54. Hver maður er borinn frjáls og jafn öðrum að virðingu og réttindum. Menn eru gæddir vitsmunum og samvizku, og ber þeim að breyta bróðurlega hverjum við annan.
  55. Alle mennesker er født frie og lige i værdighed og rettigheder. De er udstyret med fornuft og samvittighed, og de bør handle mod hverandre i en broderskabets ånd.
Here are the answers, don't look before you've answered! :) http://pastebin.com/SSGQ0sRv
submitted by kielioppilas to languagelearning [link] [comments]